Sunnuntaina oli mukava paiva. Toista vapaata ja reissu tasta pari tuntia autolla etelampaan. Pomon tytto, Kelly, otti mut mukaansa Dusboroughun ja meilla oli oikein mukava paiva. Ilma oli tosi lammin, eika edes tuullut, eli siis taydellinen keli rannalla loikoiluun yms.
Aamupalan (hillomunkki leipomosta!) jalkeen kaytiin katsomassa Canal Rocks Dunsboroghssa. Paikka oli kaunis ja vesi kristallin kirkasta. Muut porukasta hyppas sillalta veteen ja kellu virtauksessa, mutta itella ei ollut tarpeeksi rohkeutta tehda moista. Toimin siis sen sijaan valokuvaajana. Kivien valissa kellui melko suuri keihasrausku ja vahan kauempana kivella kollotteli hylje. Valitettavasti oma kamera on sen verran huono, etta enhan ma hylkeesta kuvaa saanu. Tallaisina hetkina todella kaipaan omaa Nikoniani, silla tuolla pokkarilla kun ei aina oikein meinaa saada ikuistettua kaikkia tilanteina sellaisina, kun ne haluaisin muistaa.
Seuraavaksi suunnitelmissa olikin sitten loikoilla rannalla pari tuntia ja suuntasimme Shelley Beachille. Valitettavasti unohdin kameran autoon, joten en saanut kuvaa tasta paikasta, mutta ranta oli suuri, mutta silti rauhallisessa poukamassa ja meri oli suhteellisen tyyni, vaikka virtauksiakin kylla oli. Vesi jokatapauksessa oli niin houkuttelevan turkoosia, etta pakkohan sinne oli menna. WA:ssa, ainakaan taala etelammassa, ei ole kauheesti rantavahteja rannoilla jostain syysta. Rannat ovat luultavasti niin paljon autiompia, etta valtiolla ja kunnilla ei ole varaa palkata vahteja joka rannalle kykkimaan. Kelly ja hanen sisko ovat kuitenki kayneet tuolla kyseisella rannalla lapsesta asti, joten olin suhteellisen luottavaisin mielin. Siita huolimatta kammoksun edelleen vahan niita virtauksia (mika on sinansa ihan hyva asia) ja oon todella varovainen vedessa. Mutta pakkohan sita on valilla kuitenkin virkistaytya :)
Rannalla rentoutumisen jalkeen ajelimme Margaret Riverin viinitila-alueille. Kasittamatonta, miten valtavia viinitiloja siella oli ja aivan jokapuolella. Emme kuitenkaan vierailleet viinitilalla vaan paikallisella pienpanimolla, missa soimme valtavan lounaan! Suhteellisen kallis paikka, mutta ehdottomasti sen arvoinen! Paikan nimi oli muistaakseni Bootleg Brewery.
Jalkiruuaksi paatimme suunnata nauttimaan suklaata suklaatehtaalle, mika oli jotakuinkin samanlainen paikka kuin Swan Valleyssa, mutta eihan se haitannut, silla aina on tilaa suklaalle!
Paiva oli jokatapauksessa erittain antoisa ja oli viihdyttavaa paasta nakemaan jotain muutakin kuin vain Bunburyn kylapahanen ja hostelli. :) Nyt onkin sitten enaa pari paivaa jaljella taalla ja sen jalkeen reissuun. Loistava uutinen oli, etta taidamme sittenkin paasta sukeltamaan lauantaina, joten tiedossa mahtava viikonloppu!
Voi nam, hyvä ruoka on kyllä elämän suola! :) Ja ihanaa että siellä on tuommoisia rantoja, kuulostaa taas niiin ihanalta. En malta odottaa että tuut sieltä kertomaan kaikkia ihania kokemuksia ja näyttämään valokuvia! :)) ♥
VastaaPoista