Tyontekoa ja teeherkkuja

Reilun viikon olen jo pakertanut tyon touhussa paikallisessa subissa. Tyossa, jota on jo tehnyt aiemmin jossain, on se huono puoli, etta siihen kyllastyy melko nopeasti. Yleensa kun alottaa uudessa tyopaikassa, niin ensimmaiset viikot menee uutta oppiessa ja jannittaessa ja nain siis aikakin menee paljon nopeammin. Tuola kun ei ole kauheesti ollut mitaan uutta opittavaa, niin tuntuu silta, kun olisin ollut siela toissa jo ikuisuuden. Laskeskelin, etta viitisen viikkoa olisi jaljella Bunburyssa ja viimenen kuukausi meneekin nopeasti kun reissailee ympariinsa. Marielan kanssa suunniteltiin, etta sukeltamaan mennaan sen jalkeen kun lopetan tyonteon. Nain ei tarvitse murehtia sita, etta loytyyko meilta yhteista aikaa tyon teon valissa ja saadaan sitte viettaa viela mukava viikonloppu, ennenku ma jatkan matkaa ja Mariel palaa takaisin delfiinitutkimus keskukseen jatkamaan tyoharjotteluaan.

Meille on myos kehkeytynyt melkoisen huono tapa keittaa illalla teet ja Marielin sanojen mukaan "Tea should never go without a treat", joten perinteeksi on myos kehkeytynyt hankkia "teeherkku" ja yllattaa toinen talla. Eli toisin sanoen mussutetaan kaikenlaisia leivoksia ja karkkeja aina iltasin teen kanssa. Ja tama reppureissaajan ruokahan nyt ei muutenkaan ole mitaan kaikista terveellisinta, joten todennakoisesti paisun taas ihan kiittettavaan kuntoon. Suunnittelin kylla ottavani tavaksi (heti kun paranen tasta ikuisuuksiin kestavasta flunssasta!!) aamulenkin, jonka jalkeen on sitten mukava pulahtaa mereen virkistaytymaan. Toivottavasti sen avulla loydan sitten jonkunlaisen tasapainon tahan elamaan! :D

Haluaisin kovasti lisailla kuvia, etta saisi vahan eloa tahan blogiin, mutta valitettavasti hostellin netti on niin toivottoman hidas, etta se ei ole mahdollista ja kirjastossa ovat jostain syysta estaneet kuvien lisailyn, joten valitettavasti joudutte odottamaan kuvia luultavasti ainakin siihen asti, kun jatan Bunburyn taakseni.

Iloisempia uutisia :)

Onnistuin saamaan tyopaikan taalta Bunburysta vihdoin! Alkoikin jo vahan toi tyotilanne huolestuttaa eli kylla olin onnellinen kun Kanadalainen kamppikseni Valerie tuli lauantaina toista, heitti mulle pari tyopaitaa ja sano, etta "Anni, sulla on tyopaikka. Tuut mun kanssa aamulla kello 6.45 toihin Subwaylle." Ja on ihan mukavaa, etta tyo on jo sinansa tuttua, vaikka tokihan joka paikassa asiat aina toimii vaha eri tavalla, mutta melko nopeesti paasi taas siihen tahtiin mukaan. Aloitin sitten tyot sellaisella kevyella 12 tunnin tyovuorolla, mutta nyt on ollu pari paivaa vapaata ja huomenna alotan sitte saannollisemmin, eli paasin ihan tyovuorolistalle! Tarkeimpana maalina mulla on perjaatteessa vaan tienata enemman mita taala Bunburyssa kulutan, koska mulla perjaatteessa on rahat viimeiselle kuukaudelle, eli kaikki yli viikkomenojen on sitten vaan plussaa ja shoppailurahaa ;)

Suunnitelmissa on nyt siis tehda toita tohon maaliskuun loppuun asti taala Bunburyssa ja sen jalkeen viela reissailla kuukauden verran. Takaisin Suomeen palailen siis vapuksi, joten se jattaa aikaa reissailuun jotakuinkin koko huhtikuun. Suunnitelmissa viela viimeisen kuukauden aikana on tehda reissu melbourneen-Alice springsiin ja Ulurulle-Melbournen kautta Tasmaniaan ja sitten todennakoisesti Sydneyyn hoitelemaan kaytannon asiat valmiiksi ennen suomeen paluuta. Toivottavasti Suomessa sitten jo vaha paremmat ilmat, ettei enaa ihan lunta tulis toukokuussa!

Huomenna oli tarkotus parin saksalaisen tyton kanssa vuokrata auto ja ajella Margaret Riverille paivaksi katselemaan maisemia siela. Kuulemma aika kiva paikkakunta, mutta mun osaltahan naa suunnitelmat tietenkin romuttu, kun olen toissa sen ainoan paivan, kun olis ollu jotain muutakin ohjelmaa. Mutta suunnitelmissa on myos menna Marielan kanssa Rottnest Islandille sukeltamaan, mikali meille loytyy yksi yhteinen vapaapaiva. Saattaa olla vahan haastavaa, koska ma todennakoisesti tuun tekemaan paljon toita viikonloppuina ja Mariela taas on toissa viikolla, mutta toivotaan parasta!

Nauttikaahan talvesta ja pakkasista, eihan niita toki turhan paljoa Suomessa nahdakaan!

Bunburyssa edelleen

Tarkoituksena oli lisailla kuvia, kun viimesimmat nayttaa olevan tuolta Magnetic Islandilta eli siis n. 4kk takaa ja tassa valissahan on kylla tullu otettua jokunen kuva, mutta jostain syysta se ei onnistu taala kirjastossa ja hostellilla netti on niin hidas, etta en edes viitsi yrittaa, eli jai sitte namakin kuvat laittamatta. Paivittelen kuvia sitten viimestaan suomesta, mikali en ennen sita saa mitaan laitettua. Oma tietokone olisi tassakin asiassa kylla helpottanu kummasti: siina kun ei ole mitaan rajoituksia, etta mita saa tehda ja mita ei.

Paivat taalla Bunburyssa menee hitaasti, koska ei ole yksinkertaisesti mitaan tekemista. Mikali rahaa loytyisi, niin voisin lahtea delfiiniveneajelulle tai melomaan kajakilla tai sukeltamaan. Taala on ainakin yksi hylky, mika on kuulemma ihan nakemisen arvoinen. Valitettavasti ei kuitenkaan ole sita rahaa, niin paivat kuluu lahinna istuskellessa siela taala = tylsaa!

Tyopaikoista ei ole kuulunut mitaan ja tilanne vaikuttaa melko toivottomalta, joten suunnittelin, etta odottelen viela ens torstaihin ja jos mistaan ei kuulu mitaan, hyppaan koneeseen ja lahden Melbourneen yrittamaan. Siela on ainakin puhelinmyyntityota, mika ei ole kylla mieluisinta, mutta kylla se aina kanansiipien pakkaamisen voittaa. Tata siis armas kamppikseni teki koko eilisen paivan. Pakkasi kanansiipia muovipusseihin jaakaapissa. Jotain muuta minulle siis kiitos! Ja mikali ei sielta melbournestakaan mitaan loydy, niin olenpahan ainakin sitte lahempana Sydneya ja kotiinpaluuta!

Bunbury ja tyon metsastys!

Nyt oon vajaan viikon jo viettanyt Bunburyssa, Perthin etelapuolella, mutta kaytannossa en ole tehnyt mitaan, joten ei ole myoskaan ollut mitaan mielenkiintoista kirjoitettavaa. Bunbury on mukava pikkukaupunki meren rannalla, joten taala paasee taas nauttimaan rannoista. Saatkin on ollu toistaiseksi ihanan lampoiset, joten olis paassy uimaankin. Itse olen yrittanyt vahan valtella kuitenki uimista viela toistaiseksi, koska yska kiusaa edelleen. Ei onneksi ihan niin pahana, mita joku aika sitten, mutta olo on edelleen tukkonen. Jos ei tama pian tasta ala hellittaa, niin on kai pakko menna laakariin ja kaskea niita tekemaan jotain, koska ei vaan enaa hermot kesta tata sairastelua. Sita kun on nyt jatkunut joku kolmisen viikkoa kokonaisuudessaan.

Toistaiseksi aika Bunburyssa on siis menny tyonhakuun, mika ei ole niin helppoa, kun aluksi toivoin. Taala on muutamia tyopaikkoja tarjolla, mutta tarjontaa ei ole aivan hirvean paljoa ja toisaalta tyonhakijoita on taalakin melko paljon. Mutta toivotaan nyt, etta joku noista paikoista tarvitsisi tyontekijaa nopeasti, joten paasisin tienaamaan, eika tarttis lahtea Suomeen etuajassa.

Viime paivina olen saanut seuraa Hollantilaisesta tyotosta, joka tekee tyoharjottelua delfiinitutkimuskeskuksessa ja aikoo viettaa Bunburyssa seuraavat 5kk. Ihan mukavaa tutustua ihmisiin, jotka myos aikoo pysytella alueella hieman pidempaan, niin saa taas vahan pidempiaikaisia kavereita, eika tarvitse kayda samoja keskusteluja paivasta toiseen uusien ihmisten kanssa. Uusiin ihmisiin tutustuminen on kylla mukavaa, mutta kun jatkuvasti vaihtaa paikkaa ja hostelleja, alkaa niihin samoihin keskusteluihinkin lopulta kyllastya ja siina vaiheessa todella tulee kavereita ikava! Eli rakkaat ystavat, en todellakaan ole teita unohtanut, vaikka silloin talloin yhteyden pitaminen onkin melko haastavaa, koska netin kaytto taala on ihan riistohintasta! Mutta mielessa olette siita huolimatta <3

Kaiken A ja O olisi nyt loytaa se tyopaikka. Sen jalkeen elama taala Bunburyssakin voisi alkaa maistumaan viela vahan paremmin, kun ei taas tarttis laskea ihan joka pennia, vaikka tietenkin edelleen tarkotuksena on rahan saastaminen, etta voi sitten nauttia niista muutamista viimesista viikoista Australiassa. Matkustelulle ei enaa hirveasti aikaa jaa jokatapauksessa, mutta eipahan sitten tarvitse tulla kotiin ihan rahattomana. Ja paapointti on kylla, etta saan viela nauttia naista lampimista ilmoista pari kuukautta, eika tarvitse tulla kotiin pakkasen ja lumen keskelle. Sita ehtii sitten kylla katella riittavasti ensi vuonna Rovaniemella!